Että mää rakastan pakkaamista. Vuosien varrella tästä hommasta on jokseenkin tullut jo rutiinia.
Olemme muuttaneet monen monta kertaa yhteisten vuosien aikana, nykyään ei pakkaamista tarvitse edes aloittaa ajoissa. Pään sisälle on muodostunut jo selvä kaava ja koko hommaan ei menee montaa tuntiakaan pidempää.
Pakkaamista oon saanut harjoitella meidän muuttojen kanssa.
Ensin muutimme syksyllä 2007 Lappeenrantaan Tampereelta. Lappeenrannassa vaihdoimme asuntoa keväällä 2008 JA 2009.
Yht. 3 muuttoa.
Keväällä 2010 muutimme Lappeenrannasta Poriin. Asuimme väliaikaisessa asunnossa 1,5kuukautta jonka jälkeen taas muutto siihen lopulliseen.
yht. 2 muuttoa.
Keväällä 2012 itse ollessa n.32 viikolla raskaana muutimme Porista Tampereelle.
1 muutto.
Syksyllä 2012 muutimme Tampereelta Hämeenlinnaan, Julius 8viikkoa mukana.
1 muutto
YHT. 7 muuttoa.
...Joista alkuun mietin, että tuo raskaana tehty muutto oli raskain. Kunnes syntyi vauva. Haha! Raskain muutto oli ehdottomasti ihan pienen vauvan kanssa. Muistan kun Tampereen päässä pakkasin kamoja section jälkeen Julius Manducassa.. Että ihan hyvin voisin toistekin muuttaa raskaana, siinähän se maha tulee perästä eikä sitä tarvitse erikseen ruokkia :D haha!
Lisäksi:
Syksyllä 2013 mies Ranskaan
Keväällä 2014 mies tulee takaisin Suomeen.
-->Ja tämän viimeisen 6kk aikana sitä on oikein tullut pakkaamisessa ammattilaiseksi. Välillä on matkalaukut täynnä tavaraa kun ei jaksa niitä edes heti purkaa.. Oman mausteen tuo tietenkin minimies.
Kauhun sekaisin tuntein odotan huomista lentoa. Toivon eniten tällä hetkellä, että koneessa olisi tilaa, jotta saisin edes yhden ylimääräisen tuolin vierestäni. Julius ei viihdy sylissä nousuja ja laskuja pidempään, lisäksi eihän me saada edes edessä olevaa tarjotinta alas kun itsellä iso maha ja Julius sylissä, jotta voisimme vaikka syödä jotain.. Onneksi lento vain 2h50min mutta kyllä toi aika pitkältä tuntuu jos pitää kävellä pötsin kanssa konetta päästä päähän minimiehen perässä..
Mahdutaankohan me edes koneenvessaan? :D
 |
| Hyvältä näytti vielä tässä vaiheessa.. |
 |
| Tuskastutti jo hieman... |
Mukana mulla on siis kaksi isoa matkalaukkua, käsilaukku, hoitolaukku, 1 iso käsimatkatavarakassi ja vaunut. Peace of cake. Mieheni saattaa meidät kentälle ja tulee nostamaan laukut ja vaunut lähtöselvitykseen. Suurimmaksi huolekseni siis jää lento ja se miten saan kaikki tavarat yksin Suomen päässä pois hihnoilta kun miniterroristi juoksee jaloissa.. huoh.
Rattaat oon aina pakannut Suomen päässä huonekalukelmuun--> ihan parasta vaunujen/rattaiden pakkaamiseen, sillä paketista saa todella tiukan. Tuo Kodin Terrasta ostettu rulla on sen verran iso ja painava niin en ole sitä raahannut mukanani. Täältä Ranskan päästä en oo yksinkertaisesti jaksanut etsiä sitä, joten olen täällä taas pakannut rattaat 3:een 240l jätesäkkiin ja päälle tuhottomasti pakkausteippiä, jotta paketti olisi tiukka. Hyvin on toistaiseksi rattaat tullut aina perille.
 |
| Tsädääm!!! |
Huomenna siis lennämme Juliuksen kanssa kotiin. On kyllä ihana päästä kotiin, vaikka asiasta ei pysty täysin iloitsemaan kun mieheni jää vielä Ranskaan. Edessä on siis raskas kuukausi. Varmasti. Niin fyysisesti kuin henkisesti kaikille. Tai ehkä toi fyysinen puoli on mulle kun mahaa alkaa jo oleen ja minimieheltä kun tota vauhtia ei puutu.
APUA :D
Nyt on isoin matkalaukku saatu kiinni.. haha mää istuin kevyen ruhoni kanssa laukun päällä kun mies laitto vetoketjuja kiinni. Mutta kiinni on!! Aamusta saan vasta toisen matkalaukun kiinni, kun sinne tulee vielä naamanpesut ja muut.. :) Ja vaunut muovitettu.
Nyt nautitaan tämä ilta vielä yhdessä koossa <3
Puss Henna
Voit kuvitella mikä kameliolo mulla oli parina kertana kun tultii venäjältä. 2kpl 32kg painavia matkalaukkuja, käsimatkatavaralaukku,hoitolaukku,käsilaukku,kantokoppa vaunuihin joka oli matkustamossa, vauva ja yksi välilasku näiden kamojen kanssa. Pari kertaa meinasi itku päästä :D mutta kyllähän sitä selviää ;)
VastaaPoista