maanantai 16. joulukuuta 2013

Lämpöisiä päiviä ja kakkaa :)

Heipähei! 


Viikonloppu meni taas hujauksessa ohitse. Piti ihan miettiä, että mitä sitä teimmekään, muuta kuin nukumme. On niin outoa millaiseksi unipörriäiseksi sitä itsekin tässä muuttuu. Julius nukkuu päivässä n.2h päiväunet ja ai kuinka ihanaa on silloin itsekin ummistaa silmät :D …ja mää en ole koskaan edes ollut päiväuni-ihmisiä. Noh nyt oon. 

Lauantaina lähdimme liikenteeseen taas Juliuksen päiväunien aikaan. Välillä on niin mukavaa olla kaupungilla kun toinen nukkuu :D …ei tarvitse koko ajan harrastaa sirkustoimintaa lapsen ympärillä. Kävelimme Saint Severin ostoskeskukseen ja oli aivan täydellinen ilma. Itse laitoin päälle nahkatakki+karvaliivi yhdistelmän ja meinasin pakahtua siinä, joten karvaliivi lensi pois. Auringossa oikein poltti mustien housujen läpi jalkoja. Taisi olla varmaan +15 astetta lämmintä, moni paikallinen kulki ihan vain neuleissa ilman takkeja. IHANAA. 



Hetken kun pyörimme kauppakeskuksessa, päätimme lähteä takaisin keskustaan päin, jotta minimies pääsisi kunnolla ulkoilemaan/juokseen puistoon. Mieheni äiti oli kävelyreissullaan huomannut ihan keskustassa viheralueen/puiston, jonne siis suuntasimme. Pakko tähän väliin mainita, että puisto vastasi täysin odotuksiani ja mielikuviani "puisto ranskassa" ja jos yhtään vielä siirappisemmaksi menisi niin tiettyhän sielä oli ihana lampi, jossa uiskenteli kaksi joutsenta, oiiih ;) Näitähän sitten tovi tuijoteltiin pikkujätkän kanssa, joka on muuten ehkä pahin lintubongari. Itse en aina edes huomaa/kuule lintua niin johan tää 1,5v jätkä karjuu vieressä BOTAA :D (matkii kanaa;)) …keltä lie oppinut :D

Joutsenlampi :)


Sunnutaipäivä menikin tässä kotosalla, illalla kyllä suuntasimme kohti sunnuntai-joulutoria ja karusellia. Nyt kohteena oli vain pienempi karuselli, joka meni kyllä kiitettävän kovaa :D Itse olin Juliuksen vierellä karusellin pyöriessä, sillä istumapaikat/hahmot oli niin pieniä etten mahtunut sinne mukaan. Kuitenkin karusellin loputtua oli kyllä tällä mammalla vähän pääpyörällä. En kestä :D …ja pakko oli mennä vielä toinen kerta perään. VIRHE. Tällä kertaa jäppinen olis halunnut kokeilla kaikki hahmot samaan aikaan. Ja kun en voinut liikkua karusellin pyöriessä oli näkyseuraava: 

kiukusta jäykistynyt 1,5-vuotias jätkä kanan selässä ja puna-naamanen äiti vierellä :D 

Tuon karusellin ympärillä oli myös ongintaa, pieni satupolku lapsille ja muita jouluaiheisia juttuja. Juliusta kiinnosti karusellin jälkeen eniten tuo onginta. Sellanen pieni puro jossa virran mukana kulki kumiankkoja. Ja arvatkaa vaan oliko niitä pakko päästä koskettaan. Ohjelman vetäjä katsoi hieman huvittuneesti meitä kun Julius olisi tyyliin halunnut mennä uimaan niiden sorsien sekaan :D 

Karusellissa

<3

Ongintaa


Maanantai 16.2 the kakkapäivä (Ällövaroitus)


Kyllä. Kakkapäivä. Jokainen äiti tietää kuinka mukavaa se on kun muksu kakkaa siihen aikaan päivästä kun aina normaalistikkin kakkaa. Noh eipä mennyt meillä niin tänään. Jätkäpä päätti sitten pidättää KOKO PÄIVÄN. Meillä oli sovittu tapaaminen klo.17:00, jonne ylläri lähdimme hieman kiireellä. Ihan kuin Julius olisi koko päivän ollut sillain "ei vielä, eiii vielä.." Sillä sitä kakkaahan ei kuulunut. Paitsi sitten bussissa. Voi sitä ihanuuden hetkeä kun tajuat, että se pska:n haju lähtee siitä sinun omasta rakkaasta kullannupusta. Bussiin päästyään Julius oli varmaan "ei vielä.. vaan NYT" :D Jeppistä, siinä sitten rattoisasti matkustimme ripaskan hajussa keskustaan. Ja kiirehän senkuin yltyi. Ihan keskustassa ei ole mitään vaipanvaihto paikkoja, joten meidän oli vain pakko kiirehtiä seuraavallle ostarille jossa oli wc:t. Sinne päästiin ja suoraa juosten vessaan. Oi sitä autuuden tunnetta kun lapsesi on nilkoista niskaan ripaskassa ja jokainen vaatekerros samoin lisäksi kiire pukkaa niskassa. Ei siinä kun wc:ssä kauhee tohina: lapsi alasti, pesut ja vaihtovaatteet niskaan. VOILÀ! Ja matka jatkui, wc:stä ulos tultuamme kello olikin jo 16:45 ja matkaa kohteeseemme oli vielä jonkun verran. Ei muuta kun matka jatkui juosten. IHANAA!
Tapaamisen jälkeen lähdimme kotia päin bussilla, ja sama homma. Ripaska haisee. Kotiin äkkiä ja vaatteet pois ja taas sama homma: kaikki vaatteet siinä itsessään. Taas pesut ja yökkäri päälle. 
Iltapesujen jälkeen haisi hetken päästä taas kakkendaali. Pesulle ja uusi vaippa. Poika sänkyyn ja nukkumaan. EI VIELÄ. Sillä sitä piti kakata vielä siinäkin. TAAS pesulle ja uusi vaippa, jonka jälkeen sinappikone nukahti tyytyväisenä. Toivotaan, että tämä meni vain yhden "päivä sekaisin jos aamukakkaa ei tule" -piikkiin. 

Haha. Täytyy laittaa loppukevennykseksi lehtileike, jonka hyvä ystäväni S tänään minulle lähetti. Pakko kyllä myöntää, että ehkä se THELAUKKU on vain ennakoivaa muotia. Ja kohta teillä kaikilla on se. Niin. Tiedätte sitten ketä syyttää tämän muodin luomiseta ;)

Lehtileike

Halauksin 
Henna 









torstai 12. joulukuuta 2013

Rään jälkeen paistaa aina aurinko



Meillä siis vietettiin täydellistä sisällä olo- viikkoa. Huh huh. Oli äidin mielenterveys koetuksella. Sellainen riiviö tuosta pikkujätkästä kuoriutui viikon aikana :D Lääkäriin raahauduimme eilen ja virukseksihan tuo meni sitten. Kuumetta ei viikonlopun jälkeen ollut mutta aivan jäätävä yskä ja räkäsyys. Nyt alkaa siis pikkuhiljaa helpottamaan, että kodin ulkopuolelle pystyimme (kehtasimme) mennä :) 

Pidimme tänään oikein "tutustu kaupunkiisi paremmin"- päivän perheenä. Julius laitettiin päiväunille vaunuihin ja ajatuksena oli, että mieheni kanssa kävisimme lounaalla sinä aikana. Jep. No eihän se(kään) mennyt kuin strömsöössä. Suuntasimme kohti yhtä Kiinalaista ravintolaa, jota olemme molemmet kuolanneet (tai lähinnä sitä ruokaa ollaan kuolattu) ..ja aivan kellon lyömällä poika heräsi tikkana ylös vaunuista juuri kun minä istahdin täyden ruokalautaseni kanssa penkkiin. Jippiii. 


Koitappa siinä sitten samalla syödä rauhassa ihanaa louanastasi, leikkiä apinaa, syöttää rusinoita ja yrittää löytää ravintolasta joka ikinen lamppu, liina, kynttilä mistä poika jaksaisi sen 5 sekunttia olla kiinnostunut.

Oma syöminen oli lähinnä "työnnä suuhusi mahdollisimman paljon kerralla aina kun poika on hiljaa". Oli todella rentouttava lunch ;) …lisäksi kun käsipuoli mieheni yritti syödä sushia. Ööö anteeksi niille viereisen pöydän hienoilla ranskalaisille herrasmiehille mieheni pöytätavoista ;) Mies istahti pöytään ihan onnesta soikeena "nyt mää maistan tätä" (nigiriä, jotka sattuivat olemaan todella isoja). Siinäpä sitten ylpeänä katsot miestäsi, kuinka hän poikkeaa mukavuusalueeltaan kerrankin ja vielä omaehtoisesti (jes!) ...TYÖNTÄMÄLLÄ SORMIN SEN KOKO HEL@£∞§∞IN SUSHIN SUUHUNSAjonka päälle niisti pitkän suomalaisen räkä-niistön. Ouuu mää olin sulaa vahaa. Noh näkipä nämä herrasmiehet kuinka tosi-suomalainen yksikätinen mies syö. Mutta huvittavinta on tuo, että hetki kun mies aukasee suunsa ja työntää sushin suuhunsa ihan onnessaan on palanut kunnolla verkkokalvolleni, voinpa siis palata hetkeen aina uudestaan ;)

Rentouttavan ja rauhallisen lounaan jälkeen lähdimme retkeilemään kaupungin sykkeseen. Pysähdyimme pieneen belgialaiseen suklaapuotiin ostamaan jälkiruoat, jonka jälkeen oli pakko päästä Juliuksen kanssa karuselliin: poika tykkää siitä niin kovasti. Tänään oli kylmin päivä mitä täällä on ollut, auringossa oli ihanan lämmintä, mutta vähänkin varjomassa tuuli kävi luihin ja ytimiin. Karusellin jälkeen kävelimme ympäriinä "vanhassa kaupungissa" kujat vain jatkuivat ja näkymät oli uskomattomat. Löysimme uuden pienemmän kirkon Saint Macloun, johon oli pakko päästä myös pyörähtämään. On tämä kyllä kaunis paikka. 


Jälkiruoka

Retkeilijät





Pikku kuja ja Saint Maclou

Saint Maclou

Saint Macloun urut

Henkeäsalpaavan upeat sisätilat

Retkeilymme päättyi lettu-kesteihin. Täällä on joulutorin yhteydessä erilaisia kojuja, joista saa lettuja, vohveleita ja muita uppopaistettuja nutella täytteisiä torttuloita (nam). Yleensä täällä siis lettuun laitetaan vain hilloa tai nutellaa. Suomessa kun teemme lettuja kuuluu lettuun aina hillo ja vanilijajäätelö tai hillo ja kermavaahto. Myyjä katsoi miestäni hieman huvittuneesti kun mies toivoi saavansa letun mansikkahillolla ja kermavaahdolla. Noh eipä siinä mitään, myyjä alkoi paistaa lettua ja lopuksi laittoi hillon ja taitteli letun rullalle. Tässä vaiheessa jo mietin, että hitto se unohti sen kermavaahdon. Ei unohtanut. Hän vaan ei tiennyt, että se kermavaahto laitetaan sen hillon kanssa yhdessä sinne sisälle. Täälläpä se tunki sen letun hilloineen muovikuppiin ja siihen päälle sitten kermavaahto. VOILÁ!! Lopputuloksena, että tämä yksikätinen mieheni näytti hieman huvittavalta kun yritti syödä pienen pienellä lusikalla lettua kupista joka oli täynnä kermavaahtoa :D 


Lettukoju ja Julius

…Siinä se paistuu...

Ja tädää! Kuppilettumme :D 


Erittäin hauskan ja tapahtumarikkaan päivän jälkeen hyppäsimme bussiin ja matkasimme kotiin. Teki todella hyvää koko perheen päänupeille päästä neljänseinän sisältä ulkoilmaan ja ihmisten pariin. Laitoinpa tänään ihan ripsariakin ;) haha.

Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille! 

Au revoir! <3 

ps. Bongaa blondi saldo viikolta: 1kpl seinähullun näköistä nähty torstaista torstaihin ja tämän päivän saldo: 2 aitoa. Vähissä ovat.




sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Nallenpoika sairastaa…

Niisk Niisk..

Kuten otsikkokin viittaa niin meillä ollaan lenssussa. Kyllä, kunnon lenssu saapui taloon. Pikkujätkällä alkoi yskä ja räkäisyys torstaina ja perjaintai-torstai yönä olikin jo kuumetta 39 astetta. Blogin puolella ollut hiljaista, sillä olemme viettäneet neljän seinän sisällä nyt kolmatta päivää :) ..joten aihetta kirjoituksille ei ole ollut: Rutiinimme kun kotipäivinä ovat hyvin saman tyylisiä: herätään, aamiainen, leikitään, lounas, päiväunet, välipala, leikitään, päivällinen, leikitään ja iltapalan kautta nukkumaan. Eipä siis ole ihan älyttömästi tullut kuvia napsittua ;) 

Lähinnä toi lasten energisyys mietityttää. Voi kun tuo pikkuinen nuhanenä olis edes kipeänä sellainen, että pötköteltäis sohvalla ja katsottais lastenleffoja :D Juu ei. Eipä tuo kuume edes menoa hidasta. Käsittämätöntä mistä tuon kaiken energian itselleen haalii. Tää äiti vois vähän saada osakseen tuota energiaa. Tämän viikonlopun on meinaan tästä osoitteesta löytynyt sellainen Tantta-Pirkko, että! Hyvä kun hiukset on aamulla saanut harjattua, sama paita kolmatta päivää päällä, mistä pystyy hyvin lukemaan viikonlopun ruokalistamme, rään määrän sekä pölyn ja tunkkaisuuden mitä muhun kerääntynyt. Ou jee! :D 

Mieheni vanhemmat kotiutuivat takaisin Suomeen eilen. Hieman kyllä mietitytti, että miten sitä nyt pärjätään, lähinnä tuon seuran vuoksi. On ollut niin helppoa lähteä kaupungille tms mieheni äidin kanssa. Ollut seuraa itselläni. Nyt pitäisi sitten ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa tutustumaan muihin naisiin täällä. Lähinnä noihin mieheni työkavereiden puolisoihin. Nyt sitä sitten ollaa vieraassa maassa ihan kolmistaan. Hui. 

Tälläin vanheten (hyi olen hirrveän vanha, kaksikymentäviisi vuotias!) olen huomannut itsestäni sellaisen piirteen, että ystävyyden rakentaminen ja edes tutustuminen uusiin ihmisiin tuntuu niin kovin vaikealta. Musta on puhjennut oikein kotimyyrä, hämäläinen sosiaalista tilanteista pakeneva Pirkko, joka kulkee katsekohti varpaita ja kulmien alta just ja just uskaltaa tervehtiä naapuria postilaatikolla ;D. Yök. Täytyis vaan kaivaa se sosiaalinen Henna tuolta muuttolaatikoista ja lähtee pimpotteleen ovikelloja : hei voiksää olla? ;D :D

Huomenna varmaan lääkäri tulee tuota jätkää katsomaan. Ja JOS sitä pääsisi ulos tuonne auringon paisteeseen edes alkuviikosta. Kiitos. Se olis toiveena :) 

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille! 

-Henna The pölynenmuija- 




keskiviikko 4. joulukuuta 2013

The Laukku Fantastique Sacoche


Salut! 


Eilen lupailinkin kirjoittaa teille löytämästäni TheLaukusta.

Takaan, että tämä laukku tulee kestämään rinnallani läpi tulevien muotituulien. Se on malliltaan ehkä hieman sellainen, jota en olisi heti alkuun uskonut haluavani. Tajuttuani kuitenkin sen monikäyttöisyyden olin myyty! Mikä voisi ollakaan parempi idea laittaa rahaa laadukkaaseen laukkuun, joka kestää vuosia? ..etenkin tyyliltään.
Voin nimittäin hyvin kuvitella itseni tämän veskan kanssa 80- vuotiaana Tammelan torilla aamukahvilla tai sitten ihan 5-kymppisenä matkalla Siwaan …tai sitten 25-vuotiaana Ranskassa kauppamatkalla.
Laukun väri on hieman erikoinen, mutta ainakin minut huomataan tuon kanssa, on väri meinaan sen verran piristävä.



Ja jotta en pitäisi Teitä, arvoisat lukiani enempää jännityksessä niin tässä se on:

THE laukku

Poseerausta uuden laukun kanssa

On se hieno :)

Minä ja laukku kotona

Matkalla kauppaan tosi toimiin ensimmäistä kertaa

ITS MINE 

Tässä sitä nyt mennään Heippa!

Täytyy sanoa, että Suomessa mun kamalaksi hirviö laukuksi muodostui Marimekon se perus olkalaukku. Kyllä. Muahahaha silmiähivelevää tyylitaituruutta. Täähän oli ihan ystävien kesken jo vitsi, että Henna ja Design purse

Että tervetulloo ystävät ja sukulaiset tänne näin. Ranskalainen Spurgu Henna on uudesti syntynyt :D 

Ps. Laukku on oikeesti kätevä, varsinkin kun mies ei pysty kantaan muuta kuin ilmaa ja itsellä vaunut ja kauppakassit. Nyt ei tarvi kanniskella mitään vaan maidot kulkee hienosti tässä :D haha. 


……eilen kyllä näin kaupungilla yhdellä naisella tälläsen mustana käärmenahkasena. Arvatkaa olinko kade.

-Henna-






tiistai 3. joulukuuta 2013

Taistele & Hallitse

Hyvää iltaa!

Otsikkokin kertonee teille meidän muutaman päivän fiiliksistä. Julius on ottanut nyt valtaansa (yrittänyt) koko perheen ja olemme käyneet perheemme hallintaoikeudesta suurta taistoa. Hallituksen voima pysynee jatkossakin vanhemmilla, mutta aika koville tuo pikkujätkä meidät on laittanut. Suoranaisessa sisällissodassa olemme olleet.

Eilinen päivä oli kuin jostain p.reiästä. Oikeesti. Sieltä syvimmästä kolosta. Kaikki äidit varmaan sielä ruudun toisella puolella tietää sen olon kun tekis mieli huutaa toiselle niin, että räkä lentää ja samassa hetkessä tekis mieli romahtaa lattialle ja parkua niin että räkä myöskin lentää? :D JEP that was my yesterday. Olin niin ärsyyntynyt, että piti ihan reenaan lähteä ja hyvää tekikin. Seurakseni salille sain mieheni ja hänen isänsä. On muuten pirun ärsyttävää tuo mieheni vs. oma hikoilu. Itse saa juosta tunnin, tehdä 234 tuplavolttia-kiertäen ja saan aikaseksi ehkä yhden hikitipan. Tasan ei ole mennyt perheessämme tämä lahja.

Hikoile pois ärsytys- toimii

Noh jotain mukavaakin eilisessä: nimittäin löysimme tosi kivan puiston :) Kyllä. Täällähän puistot on hieman erilaisia mitä Suomessa. Sellaisia pieniä söpöstely-telineitä. Ei siis lainkaan mitään "syön mutaa ja kierin siinä"-hommia :D Tässä kuitenkin muutama kuva puistossa. Harvemmin sitä on tullut puistoiltua tälläisisissä maisemissa ;)



<3 

Tänään onkin sitten ollutkin oikein oikein mukavaa. Aamusta lähdin saattamaan JM:ää fysoterapeutille oikein kunnon sumussa ja voi morjens mitä löysin: TÄYDELLISEN ruokakaupan! Sielä oli vaikka mitä. mm. samaa huuhteluainetta kun mitä käytän kotona (Huom A ei tarvi postittaa sitä ;) ), lisäksi Palmoliven vartalonpesuainetta, normi shamppoita, VAIPPOJA, 100 erilaista jugurtti vaihtoehtoo, astioita yms. Eli aikalailla varmaan paikallinen Prisma/Citymarket. Olin aivan onnessani ja kun mieheni 1,5h jälkeen soitti, että on valmis niin en ollut kerennyt kuin puoleen väliin kauppaa :D haha, JM tuli paikalle ja sano että olinkuin mikäkin mummo onnesta sekaisin ruokakaupassa :D haha. 

sumuista tunnelmaa

We found love

Lisäksi lähdin tänään mieheni äidin kanssa kaupungille ja löysimme uuden ison kauppakeskuksen : Saint Severin. Jee jee ja jee! Nyt alkaa oleen sellainen fiilis, että jos tarvin jotain niin tiedän mistä hakea juuri sitä. Esim löysin kaupan jossa myydään mun eylineriä: Rimmelin siihen yks karvaseen sutiin oon luottanut jo lähemmäs 10 vuotta ja toiseen en vaihda. Eikä tarvikkaan nyt :D Jokatapauksessa, tarkoituksenamme oli löytää tarvikkeita tänne kotiin. Hirveästihän sitä ei viitsi rahaa laittaa tämän sisustamiseen, mutta se, että vähän saa jotain niin tulee itselle kotiutuneempi olo. Hakulistalla oli mm. wc:n ja kylpyhuoneen matot, veitsiä, juustohöylä, joulukuusi (Kyllä) ja siihen koristeet, sohvatyynyjä ja torkkupeitto, vaaka ja mulle laukku. Mieheni mielestä kaiken muun olis voinut jättää ostamatta paitsi ton juustohöylän :D Niin ja kyllähän löysin Juliuksellekin jotain: ihania vaatteita ;) Ystäväni P kehotti minua ottamaan mahdollisimman vähän tavaraa mukaan ja kehui täältä löytyviä lastenvaatteita. Ja kyllä. Lastenvaatteet täällä ovat jotain ainutlaatuisen kauniita/hienoja/mukavia. 



Kyllähän se niin menee, että koti on sielä missä sydän on ja niin se on nytkin, mutta kyllä sitä nyt vähän saa sitä sydäntä koristella, eiks? ..onhan se paljon kivempi mennä aamulla wc:seen kun on nätti matto lattialla ;) Hankinta listalla olisi vielä peili ja wc-harja. Tota harjaa ei meinaa löytyä mistään. Varmaan myyvät niitä jostain tiskinalta ;D Pitänee tarkkailla toimintaa
Kun oltiin lähdössä tuolta kauppakeskukselta takaisin keskustaan ( tämä siis sijaitsi n.2km päästä ihan keskustasta) niin huomasimme, että sieltä lähti metrobussi. Ooo olin taas ihan mehuissani kun hypättiin metrobussiin ja siitä nopea vaihto omaan bussiin ja oltiinkin jo hujauksessa kotona. Täydellistä matkaamista! I like it! 

Löysin muuten elämäni hienoimman laukun. THE laukun. Siitä huomenna kunnon postaus. Mutta on sitten sellainen veska, joka kestää varmasti läpi elämän. Ainakin tyyliltään

Kotiin päästyämme mieheni lähti isänsä kanssa katsomaan paikallista jääkiekko-ottelua. Täällä on niin jännä kun nuo pelit alkavat tyyliin samaan aikaan kun Suomessa loppuu. Itse kun olen oikein perus suomalainen, että illalla aikasin nukkumaan ja aamulla aikasin ylös syömään puuroa niin tämä ranskalainen kulttuuri "Myöhään valvotaan ja myöhään noustaan groisantille" on hieman sekoittanut omaa sisäistäkelloani. Ja onhan täällä hei tunnin kello jäljessä Suomen aikaan. Että niin, miettikää mitkä jetlaagi. 

Illalla vielä jaksoin koristella meidän joulukuusen ja laittaa uudet tavarat paikalleen. Tuli tosi kotoisa olo. Tää kämppä on kyllä kiva, kyllä me täällä tullaan hyvin viihtymään <3

Meidän pieni joulupuu <3 


Nyt nukkumaan. 

Huomiseen :) 

-Henna-



sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Joulumarkkinoita, kolareita, irtokarkkeja ja pientä pummailua

Bonsoir!

Kotiuduimme juuri erittäin tapahtuma rikkaalta reissultamme. Kuten aikasemmin olen maininnut, että matkaamme täällä vain julkisilla. Niiden kanssa matkaaminen on a) helppoa b) halpaa c) nopeaa. Anyway, tänään odottelimme bussia pysäkillä ja jotenkin mulle tuli sellainen outo olo. Tiedättekö niitä hetkiä kun tulee vain joku asia mieleen mikä toteutuukin myöhemmin? Jos ette, niin ei sit mitään. Muut jatkakaa lukemista :D haha! 
Kuitenkin. Bussia odottelessa tuli vaan sellanen olo, että laitanpa Juliuksen valjaat kiinni vaunuissa. Pidän poikaa valjailla kiinni kyllä aika usein, mutta nyt tuli vaan sellainen vahva tunne. Taisin vielä miehelleni ääneen sanoa, että laitetaanpa jätkä kiinni kun bussilla mennään. 

Täällähän on vähän eri meiniki kun esim Tampereeen tkl:n busseilla. Porukoilla on täällä sellasia "nukeen rattaita" lapsilla. Ei siis tälläsiä järeitä Emmaljungia oo kenelläkään. Lisäksi bussiin otetaan kyytiin niin paljon kun vaan porukkaa tulee. Myös vaunuja tai niitä nuken rattaita :D 

Noh, hypättiin bussiin ja laitoin Juliuksen oikea oppisesta (ihan vahignossahan siinä oli tilaa) pyörätuoli paikalla. Jossain kohtaa samassa bussiaulassa oli me, kahdet nukenrattaat joissa n.2v mukulat, yksi mies jolla ihan vauva vaunukopassa ja 2 isompaa (n.4v) lasta siinä seurana. Lisäksi muut hangaroundaajat käytävillä. Siinä huristeltiin ja päähäni tuli sellainen fiilis että Julius istuu väärinpäin, että Tkl:ssa aina p-tuolit on selkämenosuuntaan päin. Noh yritäppä siinä vauhdissa käännellä täydessä bussissa vaunuja. Öö ei onnistu. Eipä mennyt kauakaan kun bussi ajoi kolarin. Jotain toista autoa päin/toinen auto ajoi bussiamme päin. Siinä vauhdissa kun törmää esteeseen niin kyllähän sitä tavaraa lensi niskaan aika kiitettävästi. ONNEKSI kenellekkään ei sattunut vakavasti mitään ja ONNEKSI Julius oli niillä valjailla kiinni, sillä hän olisi kyllä aika hienosti lentänyt kyydistä kun nokkakolari tuli… Tästä siis opetus: luota vaistoosi. Aina. Piste. Toinen opetus: laita lapsesi aina bussissa kiinni vaunuihin. Aina. Matkusta aina selkämenosuuntaan. Aina. Ja pidä kiinni itse toisella kädellä tangosta ja toisella vaunuista. AINA. Niin ja jos matkassasi on viikko sitten leikattu mies, laita sekin mahdollisesti valjailla kiinni ja selkämenosuuntaan päin. Aina

Päästyämme kaupunkiin lopulta
turvalliseti ajattelimme, että eihän täällä ole ketään. Ihan tyhjää. Kunnes eteemme avautui tuo kuuluisa Rouenin Joulutori. Siis aivan uskomaton paikka. Suosittelen kyllä kaikille. Tämä Rouenin joulutori on yksi Ranskan tunnetuimmista joulutoreista. Enkä kyllä yhtään ihmettele miksi. Meidän innokas ikiliikkuja 1,5v jätkäkin istui suu ammollaan ja katseli ympärilleen. Kävin Juliuksen kanssa ihanassa karusellissa. Taustalla soi joulumusiikki ja tien toisella puolella soitti jouluinen orkesteri. Ilmassa tuoksui vohveleiden, glögin, viinin ja suklaan ihanille aromeille. Jouluvaloja, ihmisiä ja upeaa tunnelmaa.





Siinä karusellissa olessa, Julius sylissä tuli aivan täydellinen pysähtymisen tunne. Harvoin tulee niitä hetkiä kun oikeesti pysähtyy hetkeen ja mielen täyttää sellainen täydellinen rauha ja onni. Tänään sen koin <3 




<3





Tuon karusellin jälkeen jatkoimme matkaa toiselle pienemmälle joulutorille, jossa oli valtava maailmanpyörä sekä miehellenikin jotain: peli"luola". Tiedättekö niitä pelejä mihin syötetään kolikoita ja ne tippuu alas ja sit toivotaan, että se kolikko tiputtaa reunalla olevat kolikot alas ja sit vielä toivotaan että viimeiseltä reunalta tippuu rahaa kerättäväksi. Siinä mieheni laitteli kolikoita intoa piukassa omaan masinaansa ja minä lähdin kiertelemään Juliuksen kanssa muita koneita. Yhtäkkiä yhdestä automaatista tippui kauhee kasa kolikoita ja voittolippuja meidän eteen :D haha. Saatiin voittolipuilla sitten Juliukselle pukkireppu :D jee! 





Voittaja ja reppu

Loppufiilistelyiden jälkeen reissumme huipentui siihen, että löysimme IRTTARIKAUPAN!! oujee, ystäväni AS Espoosta ainakin villiintyy tiedolle! Oli kaikkia valkoisiatoffeepallukoita, punasiahuulia, kirpeitä colakarkkeja, matoja yms yms :) NAM NAM nyt on kuule elämä mallillaan kun täältä on löytynyt tärkeimmät kaupat: LIDL ja IRTTARIKAUPPA. 




irttarikauppa

Ainiin ja kotiin matkustettiin pummilla. Kyllä. Bussi oli niin täynnä ettei päästy kuskille maksamaan :D muah. 

Se on hyvvöö yötä <3 (savolaista miestäni matkien..) 

Magnifigue samedi



Heippa! 

Eilen vietimme perhepäivää kaupungilla. 
Yleensä odotamme kotona, että Julius nukkuu päiväunet (klo.12-14) joidenka jälkeen lähdemme vasta kaupungille. Täällä vietetään siestaa, joten useat liikkeet ovat suljettuina juuri Juliuksen päiväuni aikana. Eilen kuitenkin teimme poikkeuksen: laitoimme Juliuksen nukkumaan päiväunet vaunuihin ja lähdimme jo puoliltapäivin kaupungille. 
Löysimme aivan täydellisen torin, jonne aion seuraavina viikonloppuina suunnata. Tuo tunnelma, tuoreet vihannekset ja lihat ovat kyllä ehdottomasti kokeilun arvoisia. 


Tori
Torin herkkuja

Torilla kiertämisen jälkeen Julius heräili ja päätimme lähteä kohti paikallista Hoplop:ia oikealta nimeltä Woubia, josta aiemmin kerroinkin. Tuo lasten huvimaailma sijaitsee Docks 76- kauppakeskuksessa ja on todella siisti ja hieno paikka. Pienille taaperoille oli luonnollisesti tehty oma alueensa, etteivät jää isompien leikeissä alle. Julius touhusi posket punaisina ja hurmaten kaikki kanssa leikkijät :) Otamme tämän kyllä viikottaiseksi tavaksi. 

Taustalla näkyvät punatiiliset rakennukset ovat Docks 76:sta 
Pikkutermiitin ohijuoksu :D


Täällä joulunvietto alkaa jo 6.joulukuuta ja sen kyllä huomasimme eilisestä väkimäärästä kaupungilla. Noh ehkä sitä Suomessakin hamstrataan tavaraa samanlailla, siihen ei vain kiinnitä niin huomiota :) Mutta jouluaiheista postausta tulossa vielä lähiaikoina. Tai ehkä sitten kun saan oman moodini tähän joulutunnelmaan. Tuntuu että syksy mennyt sellaisella tohinalla, että ajatus joulusta tuntuu niin kaukaiselta. Varsinkin kun ilmat täällä täälläisiä: 

…hyvin syksyistä. Pensaat vihertävät ja osissa puita on lehtiäkin :)
…kuitenkin ensiviikolla tulisi tehdä reissu Ikeaan ja samalla laittaa hieman joulutunnelmaa tänne kotiin. Ehkä sitä tämäkin muori tajuaisi sitten joulun lähestyvän :) 

Suomessa mun joulunlaitto tähän asti on ollut lähinnä, että vedän esille varastosta yhdet jouluvalot johonkn vaasiin ja yhden tuikkukynttilän. Jos olen lähtenyt pröystäilemään niin oon ehkä vaihtanut punaiset sohvatyynyt :D haa, siinä sitten miehen kanssa ollaan ihailtu meidän "tosi joulu-tunnelmaista kotia" ;D ..pakkohan sitä on ryhdistäydyttävä, haluan kuitenkin Juliukselle tehdä ihania joulumuistoja. Parhaat joulumuistot lapsuudestani ovat kun äiti antoi laittaa pöydälle sen 30cm muovikuusen ja tietty sen joulusukan. Pikkusiskonihan on edelleen (20-vuoden jälkeenkin) katkera mulle koska mun joulusukka on nätimpi :D niinh P, onhan se ;D ..Että saapi nähdä millasen seimenen mää tänne Ranskan kotiin rakennan. Nyt kun on aikaakin :D Kohta täällä on aito lammas ja joku partasuinen ukko jossain nurkassa heinäpaalin päällä :D ..ehkei sittenkään. 

Eilen pääsi kokeiluun ostamani karvaliivi. Kaveriksi laitoin nahkahousut, nahkatakin sekä harmaat asusteet. Asu oli oikein mukava sekä syksyiseen ilmastoon täydellinen. Korkokenkiä en ole vielä laitannut jalkaani täällä ollessani, mutta ehkä sekin päivä lähestyy kun joudun heittään nämä Biancon nahkaiset kävelykalossit nurkkaan :D 



Sini Sabotage hattu. Näyttää ihan sellaselta teepannun lämmittäjältä :D



Tänään ajattelimme mennä katsomaan paikallista joulutoria. Olen muutaman kerran mennyt ohitse ja se on jotain aivan käsittämätöntä. Ehkä sitä itsekin saa sieltä jonkinlaisen joulutunnelman. Viimeistään (tai sitten sen lampaan siihen mun seimeen) ;)

Pahoittelen, että kuvien laatu on edelleen huonoa, mutta huomenna joukkomme kasvaa neljään aikuiseen, kun mieheni isä liittyy seuraamme ja hän tuo samalla Suomeen unohtuneen kamerani. 

BONGAABLONDI- kilpailu: Eilisen saldo; 2. 


Rauhaisaa 1.adventtia kaikille <3 

-Henna-