Life in Taaperon silmin ;)

Heippa! 

Täällä elo jatkuu samoissa kaavoissa kuin aikasemmin. Minimiehen ehdoilla, lähinnä. Tai sanotaanko rytmissä. Taitaa jätkä ottanut myös itselleen jonkinlaisen päällikö aseman kotonamme, kysyin häneltä meinaan yksi päivä, että "ootko rakas söpö?" niin tähän hän vastasi erittäin vaatimattomasti "Ei, Kingi!" ÖÖ selvä. Eipä sitten tuohon enempää lisätäävää ;D 

Kingi <3

On se jännä piirre ihmisessä että aina pitää jostain valittaa.. Kyllä. Meistä jokainen on varmasti tähän joskus luisunut. Tai jos ei, niin hienoa hänelle :D haha! Hämeenlinnassa valitin, kun oli niin tylsiä puistoja ja nyt valitan että ei ole puistoja :D ...ja ottaisin avosylin vastaan rakkaan Sammonpuistomme Hämptonista :D hah. 

Meidän lähipuisto

turvallinen rengas

Juuri taaperoikäiselle tarkoitettuja kiipeilytelineitä ;)

Jaahas, mikäs tämä teline onkaan...?

Ei nyt ihan mennyt kuin strömssöössä, mutta lähelle <3

Täällä lapsen kanssa ulkoilussa on huonopuoli se, että paikalliset eivät ulkoile lasten kanssa. Tai jos niin tekevät niin vissiin jossain Harry Potterin näkymättömyysviitan alla. Ei meinaan ole puistoissa ristinsielua. Ei ketään. Joten olemmekin ottaneet tavaksi kävelyt. Siinä saa hienosti kaikki mehut rutistettua tuosta 1,5vuotiaasta kotiterroristista, joten kun pääsemme kotiin saa vain lapata lounaan suuhun ja laittaa sänkyyn nukkumaan. Perfect. 

Tiistai aamun kävelyllä auringon paisteessa

Toinen vaihtoehto mm.sadepäivinä on viettää koko aamupäivä kotona. Jihuuu. Ensin aloitetaan repimällä äidin vaatelaatikosto kokonaan lattialle, kun äiti siivoaa niitä ollaan sillä välin tyhjennetty vaipparoskis lattialle ja maistettu muutamaa likaista vanupuikkoa, NAM. Siispä äiti siirtyy seuraavaksi siivoamaan sitä. Huppista! sinä aikana saakin tutkittua koko keittiön roskiksen ja jos oikeen vikkelälle tuulella olen niin ehdin käydä vielä wc:ssä uittamassa kättä sinne. Wcharjalla on myös todella kiva luututa lattioita. JEP. Tässä vaiheessa äiti yleensä suuttuu. Mutta se ei haittaa, sillä hänellä menee hetki siivota vessa. Tuolloinpa huomaan eteisen kenkähyllyn, joka selvästi kaipaa uudistusta: niinpä kaikki kengät lattialle. Tässä tohinassa huomaakin taapero jo keittiönpöydän, hoppista sinneppä kiipeää tuolin kautta nanosekunnissa kunnes äiti huomaa että seison keskellä ruokapöytää. Yksin. Tässä vaiheessa äidin päähän tulee kaksi vaihtoehtoa: 
1) lähteä huutamaan juosten mukulan luokse naama punaisena, jolloin penska a) innostuu enemmän b) hyppää pöydältä 
vai 
2) luikerrella hitaasti pöydän luokse kehumalla lapsen älykkyyttä ja vieden lapsen huomion johonkin muuhun, mm. kekseihin :D 

...Ja niin kun rakas taapero on pelastettu ruokapöydältä aloittaa hän saman rumpan uudestaan. Sillä asioiden toistaminen on todella mukavaa. 

Kyllä minä rakastan niin sadepäiviä ;) Tähän lisäyksenä se, että kotimme on hyvin riisuttu nykyään. Tavarat nostettu lähemmäs 1,5m korkeutta. "Varaston" ovi teipattu kiinni, vierashuoneen ovi teljetty toisella lipastolla etc.. ;) Helpottaa huomattavasti omaa eloa kun ei tarvi pelätä koko aikaa jotain sattuvan tai menevän rikki. 

Aivan ihanaa tuon pikkupojan kanssa olosta nykyään tekee se, että hän osaa ilmaista itseään. Sanoja tulee koko ajan ja jokaisesta äidin ja isän lauseesta tarttuu ainakin yksi sana jota on kiva toistella :) Mm. 
Äiti: Mitäköhän voisimme tänään keksiä Julius?" 
Julius: "KEKSIÄ!!" 
Äiti: naurua :D 
Hän hurmaa kanssamatkustajat bussissa ja muut ihmiset ravintoloissa. Hän rakastaa flirttailla vieraiden pöytien tyttöjen kanssa ja nauttii saamasta huomiosta :) Aivan mahtava jätkä! 

Asiasta toiseen, nimittäin alennusmyynteihin. Täällä ei alkanutkaan aleet joulun jälkeen vaan vasta 8.1. Ja olipa ihanaa kerrankin päästä alennusmyynteihin, joissa oikeesti oli tarpeellista kamaa. Mm. Suomessa monesti tuntuu että monen vaatekaupan alevaatteet kostuu kesän jäämistöistä. Tai ainakin siinä vaiheessa kun itse olen päässyt paikalle. Täällä oli kuitenkin ihan tuoretta tavaraakin alennettu. Lastenvaatteet oli monessa paikkaa -60%.. aivan täydellistä. Harmi vain kun nykyään tuntuu että itselle ostaminen jää ihan varjoon kun etsii vaan taaperolle täydellisiä collareita ja muita edullisia ja hyvälaatuisia vaatteita. 

Posket poseeraa :)

Ale löytöjä :) 

söpöpikkujätkä

Ilmat ovat onneksi suosineet meitä tässä jo muutaman päivän ajan. On todella outoa ajatella, että puolentoista viikon päästä pääsemme lumen ja pakkasen keskelle. Täällä kun ei ole tarvinnut päivisin hanskoja edes käyttää, saati talvitakkia. Nahkatakilla pärjännyt edelleen. Monena iltana olemme käyneet kaupungilla pyörimässä tai käyneet Woopissa (vrt. Suomen HopLop) leikkimässä. 

On tämä vain niin hieno ja etenkin opettavainen kokemus kaiken kaikkiaan, että pitää ottaa kaikki irti. Parhainta on etenkin se, että emme ole vuosiin viettäneet mieheni kanssa yhdessä näin paljon aikaa. Toki sitä kaipaisi myös pienen hetken ihan kahden keskistä aikaa, kuten illallinen, kylpylä tms.  Suomessa sitä arjen ja töiden lisäksi oli molemmilla omat harrastukset ja juttunsa. Toki niitä täälläkin on, mutta vähemmissä määrin. 

Täytyy aina välillä pysähtyä hetkeen ja antaa itselle oikeasti aikaa tajuta: Me ollaan Ranksassa! ..ja mikä parhainta kolmistaan ja terveinä <3 

Lopuksi ihana kuva, jolle olemme nauraneet kovasti mieheni kanssa. Kuvan mukaan on pojallemme taitanut maistua croisantit ;) ...kuvassa siis Julius näyttää "palaa" eli hauista :D 

Posket :D <3 "Räjähdän"

Ihanaa viikkoa kaikille!! Nauttikaa pakkasista ja lumista. Ikävä kova kaikkia! <3 

-Henna- 

Tääällä ollaan!

Hei vain! 

Hirveä blogi hiljaisuus ollut ja moni jo kysellytkin että missä sitä oikein mennään :D Eli siis meillä rakkaan rusinanaaman nukkumaan meno on venynyt hyvin ranskalaiseen tyylin lähemmäs klo.22:00, joten voitte vain kuvitella mitä tämä äiti on tehnyt sen jälkeen? NUKAHTANUT :D haha! 120% lasissa kun vetää jätkän kanssa koko päivän niin on itsekin ihan loppu illalla. Jokatapauksessa täällä ollaan ja hyvin voidaan :) 

Vähän voisin kelata ajassa taakse päin mihin viimeksi jäin. Eli omat vanhempani saapuivat joulun viettoon meidän luokse perjantaina 20.12. Matkalaukuissaan monta pakettia ruisleipää, ihanan sukulaiseni valmistamaa itsetekoista sinaappia ( Kiitos siitä H vielä!), salmiakkia, piparkakkutaikinaa, joulutorttutaikinaa ja JOULUKINKKUA :) Kyllä. 

Voi sitä onnen päivää kun mieheni tajusi, että joulupöydässämme on suomalaista joulukinkkua :) 

Tuo viikko jonka vanhempani viettivät täällä meni ihan älyttömän nopeasti. 
23.12 koimme ensimmäisen kunnon myrsky täällä, josta uutisoitiin ainakin Iltalehdessä. Aivan järkyttävä tuuli ja yö meni meiltä kaikilta oikeastaan valvoessa. Välillä tuntui oikeasti, että katto lähtee irti! Aattoaamuna kun lähdimme äitini kanssa käymään pikaisesti ruokakaupassa oli tuuli sellainen, että hieman pelotti. Ei ole koskaan Suomessa tarvinnyt pelätä tuulta :D Nauroimme äidin kanssa kauppareissulla meidän todella hehkeille ulkonäöille. Kuin kaksi marjaa :D

tyylitaiturit :D

Ranskalainen hienostorouva

Valmistimme aatonaattona äitini kanssa mahdollisimman (tai siis äitini kokkasi paremmilla taidoillaan ja itse yritin parhaan mukaan auttaa ja oppia) samanlaisen jouluaterian kun Suomessa. Joulupöydässämme oli savustettua lohta, kinkkua, imellettyä perunalaatiokkoa, porkkanalaatikkoa, salaattia, taivaallista lihakastiketta, graavilohta, mätiä, lohipateeta ja jälkiruoaksi erilaisia juustoja, keksejä, viinirypäleitä ja suklaakakkua :) NAM! Joululahjat aukasimme aattona ja kaikki olivat olleet kilttejä, etenkin tuo pikkuinen jätkä ;D ...ja kiitos kaikille tontuille meidän perheen muistamisesta <3 

..välillä vähän janotti :)

Lisäksi tuon viikon aikana kiertelimme kaupunkia ja hieman nähtävyyksiä. Pääsimme mieheni kanssa elokuviin. Hänen ainoa joululahja toiveensa oli, että vien hänet katsomaan HOBITTI 2:sta originaali versiona.. Silloin kun tuo ensimmäinen osa tuli kieltäydyin kohtaliaasti tuosta elokuvatreffi-pyynnöstä. Ei ole minua varten tehty nuo elokuvat. Joten oli kyllä pistettävä kroppaa likoon. Onneksi maksajana sain ostaa karkit ja muut herkut, joita olikin sitten riittävästi ;)

.....niin ja lisäykseksi vielä että leffa oli 3D:nä...... 

Kaiken kaikkiaan ilta oli onnistunut ja leffa oli katsomisen arvoinen :D ja kaikista parasta oli että saimme viettää aikaa hetken kahden :) ...mutta kuten sanoin, tuo viikko meni kauhean nopeasti vanhempieni täällä ollessa, mutta ihanaa oli! 

haha mieheni on alien :) Mutta tässä pikkuiset eväämme:) 

Uusi vuosi vietettiin tässä kotosalla. Meidän luokse tuli alakerrasta ystäväpariskuntamme, joiden kanssa tehtiin illallista ja seurusteltiin :) Yhden yhtäkään rakettia en nähnyt myytävän ennen uutta vuotta ja eipä täällä kyllä niitä räjäyteltykkään. YHDEN raketin näin kun kello löi 00:00. Mutta arvatkaapa mitä täällä tehtiin? 

Kun kello vaihtui uudelle vuodelle alkoi ulkoa kuulua jäätävää melua. Siis porukka hakkas täällä kattiloita ja kauhoja ja. Oikeesti. Wuhuu. Niin ja ajoivat rallia ja tööttäilivät. Okei. Kuinka romanttisen ihanaa viettää uusi vuosi Ranskassa? :D Ja kun minun mielessäni oli viinin juomista rakettien alla tähtien loisteessa mieheni kanssa pojan nukkuessa. NOT. Ei vastannut odotuksia ;D

Lisäksi talomme edustalla sytytettiin auto palamaan. Eikä mennyt hetkeäkään kun vastapäinen talo oli piiritetty poliiseista. Mää olin ikkunassa ihan taalasmaan ullana :D todella jännittävää. 

Ilmeeni ikkunassa. Kuva lainattu netistä.

Muuten päivämme ovat kuluneet urheillen, ulkoillen ja tavallista lapsiarkea viettäen. Julius on oppinut sanomaan Au revoir, jonka aina sanoo kun poistumme kaupasta. Kuinka söpöä <3 Lisäksi "hei hei" on muuttunut "bye bye" Ja jos häneltä kysyy miten voi niin voipi saada vastaukseksi "okey" -ämerikkalaisittain :D ..Saapa nähdä minkälainen kielitaituri toukokuussa Suomeen saapuukaan. 
Eilen olimme tunnin kävelyllä minä, Julius, Gaby ja hänen koiransa Shiva, jonka Julius lausuu suomalaisittain "HIIVA" :D Täällä yli puolella talossa asuvista on koira ja Julius on ihan rakastunut niihin! Julius halusi sitten pienen matkaa taluttaa itse Shivaa ja voi kuinka söpöä se olikaan :) ..Lisäksi olen tehnyt taas kauppalöydön. Tällä kertaa suurista suurimman marketin, jossa on kaikkea. Loistava luomu-osasto, josta oli saatava vehnäleseitä rahkaan. Lisäksi löytyi smoothieihin kookosvettä ja muita loistavia vihanneksia ja hedelmiä, maitorahkaa unohtamatta! ...vieläkun jostain löytäisin raejuustoa! 

Kotimme kuntosali 

Julius ja Shiva

oikea koiran ulkoiluttaja :)

aamukävelyllä

Taidonnäyte normaalista Ranskalaisesta puistosta. Kodikasta.

...puistossa oli myös yksi liukumäki. Jihuu.

Terveelliset elämäntavat kunniaan

tättähäärän normaali aamu :D

"mää oon jo 1,5 vuotias" 

Juliuksen oma leikki

Kukkuu

<3

Palloposki <3 

Loppuun vielä mieheni ottamat kuvat näköalatasanteelta kaupungistamme. Nyt olemme muutamana päivänä saaneet nauttia +15 asteen aurinkoisista keleistä. 

Seuraavia vieraita saammekkin 23.1 kun mieheni veli vaimonsa kanssa tulee käymään (jee!). Sain itselleni ja Juliukselle samalle paluulennolle paikat ja tulemme siis käymään Suomessa 26.1-16.2 tarkoituksena olla siis kolme viikkoa. Hieman alkaa Suomi- ja koti-ikävä painamaan: oma sänky, sauna, Oltermanni, Ruisleipä, siivet, maksamakkara, rasvaton maito, raejuusto niin ja tietty ystävät ja perhe :D 

Näkemisiin! Au revoir! :)