Nallenpoika sairastaa…

Niisk Niisk..

Kuten otsikkokin viittaa niin meillä ollaan lenssussa. Kyllä, kunnon lenssu saapui taloon. Pikkujätkällä alkoi yskä ja räkäisyys torstaina ja perjaintai-torstai yönä olikin jo kuumetta 39 astetta. Blogin puolella ollut hiljaista, sillä olemme viettäneet neljän seinän sisällä nyt kolmatta päivää :) ..joten aihetta kirjoituksille ei ole ollut: Rutiinimme kun kotipäivinä ovat hyvin saman tyylisiä: herätään, aamiainen, leikitään, lounas, päiväunet, välipala, leikitään, päivällinen, leikitään ja iltapalan kautta nukkumaan. Eipä siis ole ihan älyttömästi tullut kuvia napsittua ;) 

Lähinnä toi lasten energisyys mietityttää. Voi kun tuo pikkuinen nuhanenä olis edes kipeänä sellainen, että pötköteltäis sohvalla ja katsottais lastenleffoja :D Juu ei. Eipä tuo kuume edes menoa hidasta. Käsittämätöntä mistä tuon kaiken energian itselleen haalii. Tää äiti vois vähän saada osakseen tuota energiaa. Tämän viikonlopun on meinaan tästä osoitteesta löytynyt sellainen Tantta-Pirkko, että! Hyvä kun hiukset on aamulla saanut harjattua, sama paita kolmatta päivää päällä, mistä pystyy hyvin lukemaan viikonlopun ruokalistamme, rään määrän sekä pölyn ja tunkkaisuuden mitä muhun kerääntynyt. Ou jee! :D 

Mieheni vanhemmat kotiutuivat takaisin Suomeen eilen. Hieman kyllä mietitytti, että miten sitä nyt pärjätään, lähinnä tuon seuran vuoksi. On ollut niin helppoa lähteä kaupungille tms mieheni äidin kanssa. Ollut seuraa itselläni. Nyt pitäisi sitten ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa tutustumaan muihin naisiin täällä. Lähinnä noihin mieheni työkavereiden puolisoihin. Nyt sitä sitten ollaa vieraassa maassa ihan kolmistaan. Hui. 

Tälläin vanheten (hyi olen hirrveän vanha, kaksikymentäviisi vuotias!) olen huomannut itsestäni sellaisen piirteen, että ystävyyden rakentaminen ja edes tutustuminen uusiin ihmisiin tuntuu niin kovin vaikealta. Musta on puhjennut oikein kotimyyrä, hämäläinen sosiaalista tilanteista pakeneva Pirkko, joka kulkee katsekohti varpaita ja kulmien alta just ja just uskaltaa tervehtiä naapuria postilaatikolla ;D. Yök. Täytyis vaan kaivaa se sosiaalinen Henna tuolta muuttolaatikoista ja lähtee pimpotteleen ovikelloja : hei voiksää olla? ;D :D

Huomenna varmaan lääkäri tulee tuota jätkää katsomaan. Ja JOS sitä pääsisi ulos tuonne auringon paisteeseen edes alkuviikosta. Kiitos. Se olis toiveena :) 

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille! 

-Henna The pölynenmuija-